Uudelleenkirjoitettu on paikkasidonnainen ääni-installaatio, joka pohjautuu galleriatilan historiaan puhelinkaapelitehtaana. Teos oli installoitu galleriassa olevaan pylvääseen.

Teos kuunnellaan pylväästä esiin pistävän ruuvin kautta luujohdin-tekniikan avulla. Normaalisti ääni aistitaan ilman värähtelyn, ulkokorvan ja tärykalvon kautta, mutta luujohtumisessa äänen värähtely kulkee sisäkorvaan kalloluiden kautta. Kuuntelija painaa takaraivonsa vasten ruuvia ja sulkee korvansa. Ruuvi sirtää pylvään sisäpuolella olevien värinäkauittimien tuottaman äänenvärähtelyn kuuntelijan kalloluihin. Värähtely kulkeutuu kalloluiden kautta sisäkorvan elimiin ja voimistuu pääkopassa niin, että ääni tuntuu tulevan pään sisältä. Jos kosketuskontakti ruuvin ja pään välillä katkeaa, ääni katoaa.

Rauhallinen ja neutraali puheääni kertoo katkelmista koostuvaa tarinaa, joka pohjautuu galleriatilan historiaan puhelinkaapelitehtaana. Narratiivi liikkuu menneen ajan ja nykyhetken välillä tuoden esiin palasia rakennuksen historiasta, jonka gallerian valkoiset seinät peittävät alleen.

Minimalistisen ja ulkoisesti epäspektaakkelimaisen teoksen kuuntelukokemus on kehollinen ja intiimi, kosketukseen ja paikkaan sidottu.